lauantai 28. maaliskuuta 2009

Kellopeli sitruuna, ja ikävää & hellyyttä

Earth Hourin ja kesäaikaan siirtymisen kunniaksi Etsystä löytynyt kello. Sopisi muuten aika hyvin Freesenkadun mummolameininkiinkin tuo. Ja noita voisi aika iisisti tehdä. Mä niin kovasti haluan löytää aikaa tämmöiseen. Tällä hetkellä haluan hidastaa niin kovin etten koskaan aiemmin.

Katselen myös Unicefin ohjelmaa, jossa laoslaisia lapsia. En tiedä, johtuuko tämä nyt eniten stressistä ja siitä hidastuksen tarpeesta vai oman olemisen merkitykselliseksi tekemisen tarpeesta vai mistä mutta kaipuu hyvän tekemiseen on myös suuri. Monta kertaa oon jo tutkaillut noita vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja taidan tänään taas käyttää googlailuaikaa myös siihen.

Jos työstä pitää olla väsynyt, voisiko olla väsynyt siksi että on tehnyt jotain hyvää?

Jostain syystä olen tänään myös miettinyt monta kertaa viime syksyn R&A:ta - ehkä siksi että haluaisin todella kovasti nähdä yhden siellä pyörineen leffan uudelleen. Se juttu ansaitsee ihan oman pohdiskelunsa, joten siitä myöhemmin. Nyt tästä Lemon Treestä vaan halusin itseäni muistuttaa - hieno leffa ja upeita näyttelijöitä. Olis sopinut tän illan tunnelmiin hyvin.

Tänään on ollut vähän hassu päivä, ajanut ihmisen taas jälleen kerran pohtimaan sitä, mikä oikeasti onkaan tärkeetä. Ja sitä, onko järkeä pyöriä täällä betonilaatikossa yksin. Tullut kova ikävä sitä yhtä Japanin-matkaajaa (jonka ystävän kuvia tsekkailin tänään Facebookissa, näyttää että tytöt on onnellisia - ja niin sen ansainneet) ja suuri malttamattomuus tavata taas Zin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti