Mitä sit kun

www.fffound.com

Asiat pitää tehdä NYT.

Jokainen sen tavallaan tietää, kaikki on kokeneet jonkun läheisen yllättävän kuoleman tai tietää jonkun elämää muuttaneen kohtalokkaan onnettomuuden. Jokainen tuntee jonkun, joka tekisi mitä tahansa saadakseen tehdä jotain, jonka joskus kiireen tai epämukavuuden vuoksi jätti tekemättä.

"Mä olen onnellinen sit kun mulla on parisuhde."
"Mä lähden sinne Istanbuliin sit kun mulla on täydellinen matkakaveri."
"Nautin elämästä sit kun olen eläkkeellä."
"Muutan elämääni sit kun ympäröivät asiat on kunnossa."

Ongelmahan on siinä, että sit kun ei oikein koskaan toteudu. Tai jos toteutuukin niin on tullut jo monta uutta sit kunia tilalle. Aina löytyy uusia tekosyitä olla kuten ennenkin.

Muutos on epämukavaa eikä takuulla koskaan ole täysin oikeita hetkiä tehdä päätöksiä. Istanbulia ei kuitenkaan kannata jättää näkemättä.

Sama ihmisten kanssa. Ei kai kukaan oikeasti ihastuisi jos siinä pystyisi jotenkin järkeilemään noin vahvasti. Tai pystyyhän toiset.

"Ihastun sit kun löydän jonkun joka täyttää kaikki odotukset."
"Annan mennä sit kun joku vie jalat alta."
"Kiinnostun sit kun on joku hyvän näköinen ja mun kaverit & suku tykkää siitä."
"Rakastun sit kun se on sopivaa."

Eihän se mee niin. Tai ei pitäisi mennä. Sitä voi ihastua rumaan, läskiin, hankalaan, varattuun, burmalaiseen tai insinööriin. Ja mitä sitä ihminen sitten tekee?

Surullista on jos antaa ulkoisten asioiden tulla tielle. Ja surullista sittenkin jos esteistä huolimatta antaa asian olla. Ettei yritä, ettei näe vaivaa, ei koita muuttaa olosuhteita tai ei ota riskiä että sattuu.

Isot tunteet on kuitenkin meistä useimmille ihan sairaan harvinaisia, eikä niitä aiheuttavia hetkiä tai ihmisiä pidä päästää helpolla. Niistä pitää pitää kiinni. Ja pitää kertoa, miltä tuntuu.

Ja sen toisen pitäisi osata ottaa vielä asia vastaankin.

Ja mitä hankalaa tässä kaikessa oikesti on?