Joillekin asioille vaan heti tietää paikan

Valentin Löllmann

Tälle niin olisi paikka mun kotona. Kotona, joka tuntuu nyt niin hyvältä paikalta etten malta edes leffaan lähteä. R&A jää tänä vuonna aiempia tyngenmäksi mutta joskus sitä vaan ei jaksa. Nyt tilkkupeitolla makoilu ja musiikin kuuntelu on vaan tärkeämpää.

Toi mielettömän hieno lipasto löytyi Bloesemista, jossa oli taas paljon muutakin hienoa. Ihme tavarafiilistely taas päällä vaikkei rahaa ole yhtään mihinkään. Verottaja nääs muistutti 1,5 vuotta sitten unohtuneesta varainsiirtoverosta ja nyt onkin sitten aika monta lisäduuniverkkoa vesillä.

Toisaalta, jos ne kaikki realisoituu niin ehkä mulla onkin taas varaa johonkin. Ja mitäs sillä sitten tekee jos kaikki aika menee niissä duuneissa...? No, jos sais mätkyt ja lomarahat ja Kumpulan lattiaremontin hoidettua niin sit oltais jo taas ihan hyvällä raiteella. Tim Ferris nyt vaan mun päähän asumaan kiitos.

Semmonenkin ajatus tuohon otsikkoon liittyy että joillekin asioille tietää heti olevan paikan muttei sitten tiedä missä se paikka on. On ihmisiä, joista heti tunnistaa jotain sellaista, jonka tietää tavalla tai toisella kuuluvan omaan elämään - ne tavat sitten vain pitää löytää. Eikä sillä löytämisellä niissä tapauksessa ole yhtään hoppu: jos mahdollisuus johonkin on niin pitää vain ihmetellä miten siihen voi tarttua.

Luulenpa että kaksi mun ystävää saattoi tänään tuntea jotain sellaista. Ei missään tapauksessa mitään kovin isoa mutta jotain josta voi syntyä vähintään hauskoja hetkiä.