Mopot ja autot ja planeetat

Sähkö-Trabant

Mä olen vähän miettinyt autoja. Ja moottoreita. Ja bensaa ja sähköä ja maailmanloppua. Ja maailman tulevaisuutta. Omaa siinä sivussa.

Joku aika sitten vietin ihan super-illan, johon sisältyi muun muassa vanhoilla autopelikorteilla pelaamista. Niillä samoilla, jotka joskus löysin vanhojen lelujen joukosta maalta vanhasta talosta ja joista teetin sittemmin veljelle joululahjaksi T-paidan (joka oli varmaankin sen multa saamista lahjoista all-time-favourite).

Niitä iltoja vaan kaipaisi jotenkin enemmän. Että voisi olla rauhassa ja voida hyvin ja kikatella ja juoda vähän punaviiniä. Mikä siinä onkin, että tää mun elämä vaan ei tunnu menevän niin - aina joku menee jotenkin hassusti ja sitten loppujen lopuksi päädyn notkumaan siellä Lostarissa. (Ei Lostarissa mitään vikaa ole, tai no ehkä on vähän, etenkin se että siellä haisee paha, mutta kun haluaisi jotain muutakin.)

Seikkailin äsken blogeissa ja päädyin lukemaan yhden tyypin juttuja viimeaikojen viikonloppujen karkumatkoista. Ja sain ihan hirveän kateellisuuskohtauksen. "The boy and I took an end of Summer trip to the dunes on the Central Oregon Coast." Mä haluun kans. En Oregoniin, mut kesänlopettajaismatkan jonkun pojan kanssa. On vaan vähän kaukainen se haave.

Houkuttelin tossa aiemmin illasta yhtä poikaa mun kanssa reissuun. Tai no poikaa ja poikaa, mun tulevaa aviomiestä - jos ei parempia löydetä. Sillä meni jotkut omat Aasia-suunnitelmat mönkään ja masenteli tänään niitä meininkejä. Ehdotin yhteistä joulu- ja uusivuosimatkaa Vietnamiin, se voisi ajaa mopoa ja mä voisin järjestää unohtumattomat pyhäpäivät. Lupasin myös olla häiritsemättä sen tyttöjen vikittelyä, se kun nyt taitaisi olla sille suuri osa matkaa kuitenkin.

Enpä usko että suurta innostusta herätti sekään vokottelu. Ite pitää sitä mopoa opetella ajamaan, prkl. (Olen tosin tainnut lupautua ajamaan mopokortin Lontoossa, tähän liittyy hämäriä hetkiä Ysin pöydässä muutama viikonloppu sitten. Vasemmanpuoleisen liikenteen opettelu olis tietty kyllä hyödyllistä mutta muuten idea ei kuulosta musta ihan hirmu hyvältä. Jotenkin tulee Bridget Jones mieleen. Läskeimmillään.)

Sähkö-Trabant sattui mun silmiin äsken. Mulla on lapsuudesta johtuva outo viehtymys itä-autoihin - meillähän oli Wartburg kun mä olin pieni ja sittemmin olen haaveillut muun muassa loppuun asti tuunatusta Ladasta. Mutta toi sähkö-Trabant ratkaisisi kaiken, sekä tämän oudon fiilistelyn että huonon omatuntoni! Tuotannossa 2012 vasta kait.

Tänään erityisen hyvä mieli siitä, että tapasin erityisen hyvän tyypin töissä. Ja sitten myöhäisten päikkärien jälkeen jaksoin tehdä vielä Kumpulan uusien nettisivujen sisältösuunnitelman - siihen yksi tuttu jo ehti heittää että eihän se ole homma eikä mikään mut on se kuitenkin. Visuaalisesti niistä ei varmaan ihmettä seuraa mut haluisin tehdä niistä sellaiset, että sieltä oikeasti löytäisi jotain ja niistä olisi hyötyä. We are on that road.

Ja dear A povasi jo eilen, että masennuskierre on katkeamassa. Planeetat menee siihen suuntaan kuulemma. Sitä odotellessa.