sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Satan

Kuva Julie Maillard

Huhhuuu. En voi lopettaa tän tuijottamista.

Yksi hyvä ystävä sanoi tänään, että onpa aikuisen näköinen lapsi. Siksiköhän mä tästä tykkään, ei näytä vauvalta vaikka onkin?

Toinen sanoi, että näyttää ihan buddhalta.

Musta vaan aivan sairaan kauniilta.

Niin eri lähtökohdista tässä räpiköidään, ei voi mitään. Ystävien lapset ja tämä kaiffari on aika eri asemassa kun mahdollisuuksia miettii. Toisaalta, pikkupirun ja siskonsa meiningit on myös aika epätasa-arvoiset.

Kuvia kun katselee niin ei voi muuta kuin miettiä mikä olisi hälle parasta. Ja tietäähän sen. Sille riittää nyt vielä aika pitkään ihan "pelkkä" rakkaus. Se, että on turvallisia sylejä ja kannustavia hymyjä.

Sen ei pitäisi joutua aikuisten peleihin nappulaksi eikä todistaa asioita, joita on jo tähän mennessä todistanut. Sen pitäisi pystyä luottamaan ja olemaan pelkäämättä lähipiirin mekastusta. Sille pitäisi jollain olla rajattomasti aikaa.

Jonkun on opetettava sille kalat ja futis, kuinka tehdään riippumatto ja miten kaikki pelit voitetaan. Niin, ja se tulenpyöritys. Siitä tulee vielä ällistyttävä.

Pitää mennä halaamaan ne yhdet Hollolan kääpiöt ihan pian. Niille mä pystyn antamaan jotain, mitä kaikki noi nappulat tarvii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti