Meni vähän sitten häröilyksi tämä viikonloppu. Yritin hallita kaaosta eilen parin tunteroisen verran leffassa, ja This Is It vei hyvin mukanaan. Paasasin loppuillan siitä, kuinka siistiä oli nähdä mies hyvässä kunnossa ja hyvällä mielellä. Ehkä se lähti täältä ihan hyvissä meiningeissä kuitenkin.
Marraskuu on joidenkin mielestä kuukausista julmin. Monille onkin takuulla, ja se kyllä näkyy tuolla yössä. Epätoivoisia tekoja ja yrityksiä ja räpistelyä sinne tänne. Tuntuu, että puolet kaupungin miehistä on vakiintuneita, "varattuja" ihmisiä joilla on tarve säätää jotakin muuta. En tiedä kuvitteleeko nämä tyypit olevansa joku taivaan lahja naisille, vai mitä ihmettä luulevat meidän voivan saada moisesta?
Toiset eivät peittele tarkoitusperiään mutta toiset idiootit vielä kuvittelevat voivansa jotenkin peittää säätämisensä. Kuinka helvetin tyhminä ne meitä oikeasti pitää? Että me ei tajuttaisi kuviota? Ja sitten vielä jonkun kusetuksen jälkeen pitäisi olla vaikuttunut tyypin ihmeellisyydestä ja jotenkin kiitollinen siitä, että hän on suuressa armossaan "valinnut" jonkun pettämiskumppanikseen. Hohhoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti